Teuvalaisen Kulttuurin Tuki rahoittajana Katson maalaismaisemaa -hankkeessa

Maaseudun maisemakuva on muuttunut voimakkaasti viimeisen sadan vuoden aikana. Muutos on ollut erityisen nopea viime sotien jälkeen eikä hidastumisen merkkejä näy. Nämä muutokset koskevat sekä luonnonympäristöä että rakennettua ympäristöä. Maisemat ja niihin kiinnittyvät muistot ovat asukkaiden kotiseutukokemuksen avaintekijöitä. Niillä on ratkaiseva merkitys asukkaiden viihtymiselle. Näistä lähtökohdista on syntynyt Katson maalaismaisemaa -hanke, jonka kohdealueena on Teuva.

Ruralia-instituutin kiinnostus maisemanmuutoksen hallintaan heräsi Teuvalaisen Kulttuurin Tuen vuonna 2018 järjestämässä pohjalaistaloseminaarissa, jossa käsiteltiin teuvalaisten talonpoikaistalojen historiallista merkitystä ja nykytilaa paikkakunnalla. Seminaarissa puhuneet Ruralia-instituutin aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto ja tohtorikoulutettava Matti Mäkelä nostivat seminaarin jälkeen esiin pohjalaistalojen säilymisen merkityksen ja mahdollisen katoamisen aiheuttaman muutoksen kulttuurimaisemaan, millä on edelleen vaikutuksia elämäntapaan.

Ruralia-instituutti yhdisti voimansa Karijoella, Teuvan rajan tuntumassa, asuvan Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Aurora Lähteenniityn kanssa. Hänen kulttuurimaantieteen alan väitöskirjan aiheena on Teuvan maisemanmuutos 1950-luvulta alkaen.

Maisema muuttuu vääjäämättä, mutta onko sen pakko muuttua hallitsemattomasti? Voisiko muutos olla maiseman kotiseutuarvoja säilyttävä? Enemmän mahdollistava kuin hajottava? Voidaanko puhua kulttuurisesti kestävästä tai perinteitä kunnioittavasta maisemanhallinnasta?

Hankkeessa Teuvan maisemaa tarkastellaan kokemuksellisen kotiseututeorian kehyksessä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella on oma, tapahtumiin ja paikkoihin kiinnittynyt kotiseutukuvansa, joka merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita.

Lähellä toisiaan elävien ihmisten maisemakokemukset ovat kuitenkin usein samansuuntaisia. Juuri siksi voidaan puhua alueellisesta kotiseudusta. Kotiseutu ei ole muuttumaton, sillä kotiseudulle merkityksen antavia muistoja ja maisemia kertyy koko ajan. Kotiseudun keskeiset asiat, kuten paikat, ihmissuhteet, tapahtumat ja muistot kerrostuvat sekä ajallisesti että tilallisesti ja muodostavat kokemuksellisen kotiseudun kokonaisuuden.

Hankkeeseen osallistuu useita teuvalaisia kotiseututyötä tekeviä yhdistyksiä. Katson maalaismaisemaa -hanke voi avata myös aivan uusia näkökulmia teuvalaiseen kotiseututyöhön.

Hankkeen päärahoittaja on Leader Suupohja. Teuvalaisen Kulttuurin Tuki haki hankkeelle yksityisen rahoitusosuuden Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta. Teuvalaisen Kulttuurin Tuen saama kuluapuraha Katson Maalaismaisemaa -hankkeelle on 9 000 euroa. Hanke toteutuu vuosina 2019-2021.